Pikalinkit
Sirkesalon muistokirjaTatskat ja lävärit
Google hacking
Nettikalenterit Bushin rukoustiimi Uhreilta varastetaan Tsunami linkit Katastrofin aikataulu Tsunami videot Vakoile naapureitasi Suomalaiset foorumit "Olga" vaanii verkossa Phishingiä vastaan Phishing huijaukset
>
keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2004
Olen virtuaalinomadi
Olen virtuaalinomadi. Virtuaalinomadi on henkilö, joka vaeltaa kyberavaruudessa useimmiten samoja reittejä pitkin. Minun reittini kulkevat keskustelufoorumilta toiselle ja veppilogilta toiselle.
Kaikista parhaiten viihdyn Näkökulmassa (nakokulma.net) mutta pistäydyn päivittäin myös Etelä-Suomen Sanomien keskustelufoorumilla, Keskisuomalaisen foorumilla, Suomi 24:ssä ja Jippiissä. Muita levähdyspaikkoja ovat mm. Tiedelehden foorumi ja Soneraplaza.
Pitkä ja monta vuotta kestänyt uupumaton vaellus netin valtateillä, ja myös syrjäkulmilla, on tietysti tuonut Suosikit kansioon myös muiden, vähemmän tunnettujen keskustelufoorumeiden osoitteita.
Niinpä käyn aina silloin tällöin kurkkaamassa mitä huumehemmot oikein puuhailevat tai mitä uutta skanneripojat- ja muutama tyttö ovat löytäneet. Kiinnostava on aina tietää mitä eläinaktivisti ja talonvaltaajat juuri nyt ajattelevat. Samalla tavoin käyn aika usein kurkkaamassa mitä kuuluu webmastereille.
Seksinovelleja ja vastaavaa materiaalia lueskelen harvemmin. Myöskään paranormaalit ilmiöt ja uususkonnot eivät oikein jaksa kiinnostaa, mutta nekin foorumit ovat tulleet tutuiksi. Kirjallisuuden harrastajana lueskelen mielelläni erilaisia tarinoita ja runoja, nykyään myös faninovelleja.
Eri musiikkityyleihin erikoistuneet keskustelusivut ovat aina kiinnostava kokemus.
Niille. jotka eivät foorumeita juuri tunne, mutta ovat periaatteessa kiinnostuneita, pieni vihje. Käy kurkkaamassa Sir Jamesin kokoamalla foorumisivulla. Sen linkkejä klikkaamalla pääset hyvään alkuun.
Elämänaikainen projekti
Foorumit ovat yksi osa netin mahdollistamasta yhteydenpidosta toisiin ihmisiin. Muita tunnettuja tapoja ovat chat eli reaaliaikainen keskustelu ja IRC eli irkki. Jotkut ovat valinneet yhteydenpitotavaksi hitaamman postituslistan. Vakavasti tietystä aiheesta kiinnostunut valitsee foorumiseen tietysti nyyssit eli uutisryhmät eli newsgroups´it.
Keskustelufoorumeista kiinnostunut etsii tietysti myös oman kotipaikkakuntansa keskustelualueet. Esimerkiksi useilla asukasyhdistyksillä, jopa kiinteistöryhmittymillä on omat keskustelualueensa. Käytä Googlea apuna löytääksesi itsellesi sopivat foorumit.
Muista myös erilaiset pikaviestiohjelmat.
Kaikista antoisimpia käyttäjilleen ovat erikoistuneet foorumit. Näitä löytyy aina tietyn karjarodun kasvattajista harvinaisia sairauksia poteviin.
Sir James
Näkökulma
Musiikki
Yleisiä
Suomen neurofibromatoosiyhdistyksen keskustelupalsta
Wiccat
Tapio Parkkari
|
tiistaina, maaliskuuta 30, 2004
Miljonääri-Jussi, joka ei oikeasti ole miljonääri, meni sänkyyn Karin kanssa, joka ei oikeasti ole mies, vaan nainen.
Otsikko Robinsonin naiset: Esko oli itsekäs sovinisti, on sekin mielenkiintoinen. Robinsonin naiset eivät oikeasti ole Robinsonin naisia, joka oli oikeasti kirjailijan luoma mielikuvitushenkilö, vaan otsikkoihmisiä.
Iltapäivälehden otsikoiden ymmärtäminen vaatii runsaasti taustatietoa, oivallusta ja ennen kaikkea edellisten ja sitäkin edellisten iltapäivälehtien tuntemista. Mistä muuten voit tietää että Charlesilla ja Williamilla tarkoitetaan juuri niitä, tiedäthän, juuri niitä Charlesia ja Williamia.
Sama koskee tietysti otsikkoa: Madeleine ja Jonas evakuoitiin lentokoneesta. Sinun on joko tiedettävä tai ainakin arvattava, että kysymys on juuri siitä tietystä Madeleinesta ja siitä tietystä Jonaksesta.
Hyviäkin tuttuja
Kun tulevaisuuden ihminen lukee jossakin arkistossa Ilta-Sanomien otsikon: Kana ehdolla MTV:n juontajaksi, hän ilmeisesti hieraisee silmiään. Ymmärrys tulee vasta jutun lukemisen jälkeen. Vai arveleeko joku, että Kana muistetaan vielä kymmenen vuoden kuluttua.
Ihmisten puhutteleminen etunimeltä tekee ihmiset läheisiksi, oli sitten kysymys Ruotsin tai Englannin kuninkaallisista.
En usko, että etunimellä puhuttelemisesta olisi tehty jokin ohjeistus IS:n toimituksessa, vaikka ei se mahdotonta ole. Kysymys saattaa olla yksinkertaisesti siitä, että vähentämällä kirjaimia saadaan samaan tilaan näyttävämpiä otsikkoja. Kirjoittamalla Kana MTV:n juontajaksi, saadaan paljon tehokkaampi otsikko kuin väittämällä, että Räppääjä Marianna Alasesta tulee Mainostelevision juontaja.
Meidän on siis vain parasta opetella ulkoa taiteilijoiden, kuninkaallisten ja muiden otsikkoihmisten lempinimet. Muussa tapauksessa putoamme auttamattomasti kärryiltä.
Tapio Parkkari
|
maanantaina, maaliskuuta 29, 2004
Lampaita uusissa vaatteissa
-Mene ja etsi itsellesi uusi kevättakki ja housut, sanoi vaimo lauantaina.
Joko taas on se aika vuodesta huokasin syvästi ja yritin olla niin kuin en olisi kuullut mitään.
-Pistä ne sivuun. Mennään sitten yhdessä katsomaan, sanoi vaimo.
Kertaakaan kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana minun valitsema takki tai housut eivät ole kelvanneet rouvalle. Suhteemme alkuvuosina kävimme myymälöissä kovaäänistä väittely mutta nykyään hyväksyn minkälaisen halatin tahansa, jotta mitään riitaa ei syntyisi.
Se on kuitenkin vaikeata sillä vaimo rakastaa vaatekaupoissa shoppailua. Vielä kertaakaan emme ole päässeet kaupasta ulos niin, että ensimmäinen sopiva asuste olisi paketoitu ja olisimme päässeet kaupasta pihalle. Kierros kestää useita tunteja ja useimmiten palaamme siihen ensimmäiseen kauppaan, mistä löytyi vaimon mielestä sopiva.
Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta vaateorgiasta on tullut yhä monimutkaisempi operaatio, joka joko päättyy siihen että kävelen myymälästä ulos tai sitten vain perherauhan vuoksi hyväksyn vaimon vaatevalinnan..
Vaimon perustelut ovat joka kerta samat: minulla ei ole makua, hän päättää, koska hän myös hoitaa vaatteeni, minä en tunne materiaale ja ostaisin kuitenkin kaikista halvinta, jonka myös kaikki huomaisivat. En ole enää mikään nuorukainen. Minun pitää pukeutua ikäisieni tavoin ja olemattoman asemani mukaisesti jne, jne. Näin masentavaa todistustaakkaa on vaikea torjua myyjän silmien alla
Lampaita
Kokemuksista huolimatta tein lauantaina kierroksen keskustan rättikaupoissa ja ilahduin suuresti kun huomasin etten ole ongelmani kanssa yksin. Lauantai aamupäivällä oli jokaisessa myymälässä iso joukko ostoksille pakotettuja miehiä ja heidän topakolita vaimojaan. Repliikitkin olivat tuttuja:
-Tuo ei sovi sinulle lainkaan.
-Mitä oikein ajattelet.
-Tuon saat kyllä hoitaa itse.
-Sinä et ikävä kyllä ole enää mikään urheilijatyyppi.
-Tuota en missään tapauksessa hyväksy.
Tunsin suorastaan perverssiä iloa kun katselin kuumassa sovituskopeissa kypsyneitä miehiä ja heidän lammasmaista olemustaan. Taisin jopa hekotella ääneen kun sitten huomasin yksinäisen miehen kassalla maksamassa itse valitsemansa ostokset.
Maanantaina sama kohtalo odottaa minua. Sen jälkeen kun vaimo on päässyt töistä, minua viedään kuin teuraspässiä narussa. Tällä kertaa olen viisaampi. En enää väitä vastaan. Mitä sillä on oikeastaan väliä? Pian tulee kesä ja vedän päälleni vanhat farkut ja kuluneen t-paidan. Niillä pärjää hyvin syksyyn kunnes tulee aika hankkia talvitakki.
Tapio Parkkari
|
perjantaina, maaliskuuta 26, 2004
Konginkankaan turmaan liittyvä kuva on poistettu 24.3. 2003
Alan Bitit
Mitä tehdä kun 12-vuotriaalle juniorille kerrotaan, että hän ei pääse enää pelaamaan futista otteluissa. Kesällä hän saa vielä pelata turnauksissa, mutta sitten se on loppu. Huoltojoukkoihin hän kyllä kelpaa. Takana on kuusi elämäniloista vuotta, joiden tärkein sisältö on ollut futis. Mutta se ei merkitse mitään valmentajalle.
-Nyt pelataan enää voitoista, sanoo valmentaja.
Juniori liittyi nappulaliigaan kuusi vuotiaana. Futiksesta tuli koko perheen harrastus. Nyt juniori on 12-vuotias. Viimeiset kuusi vuotta ovat kuluneet jalkapallon parissa. Halon mittaisesta pikku vipeltäjästä on kasvanut pitkänhuiskea nuorukainen mutta rakkaus jalkapalloon on säilynyt,
Pojan huoneen seinällä on jalkapallotähtiä, päiväpeitteessä on jalkapalloaineinen kuva ja huoneen pöytä ja hyllyt ovat täynnä jalkapallolehtiä ja muistoesineitä turnauksista. Seinälle on silkkialustalle kiinnitettynä vuosien uurastuksen aika saadut mitalit.
Juniori käy harjoituksissa 3-4 iltana viikossa. Yleensä äitinsä matkassa. Olemme viettäneet tuntitolkulla kauniita kesäpäiviä, kylmiä kevätpäiviä ja sateisia syyspäiviä kentän reunalla ja yöpyneet sentin vahvuisella patjalla koulujen juhlasalien lattioilla.
Juniorin innostus ei ole tippaakaan laantunut. Elämän kolme tärkeitä asiaa ovat jalkapallo, jalkapallo ja pianotunnit. Läksyistäkin juniori selviää jollakin merkillisellä tavalla, jopa kiitettävästi. Paljon aikaa kuluu myös Chanpionship Managerin parissa. Kysymyksessä on tietokonesofta, jonka avulla on mahdollista toimia joukkueenjohtajana ja managerina. Poika on softaa pyörittäessään oppinut englanninkielisen jalkapallosanaston etu- ja takaperin. Samalla hän on oppinut strategiaa ja kaikkien merkittävimpien joukkueiden kokonpanot ja ilmeisesti paljon muuta.
Nyt sitten loppuu
Tällä viikolla futisvanhemmat kutsuttiin kokoukseen, missä valmentaja ilmoitti että syksystä lähtien joukkue pelaa vain voitosta. Tämä tarkoittaa sitä, että pojista muodostetaan kärkijoukko, joka pelaa, Muut, no, ne voivat toimia vaikka huoltojoukkona.
Kaikki oli valmisteltu ukkoköörissä huolella. Valmentajan tukena oli viitisen myötäilijää, jotka perustelivat lähinnä äideistä muodostuneelle joukolle, miksi kaikki eivät saa enää pelata otteluissa.
-Nyt on tullut aika muodostaa kärkijoukko, josta ehkä joku pääsee aikanaan kaupungin edustusjoukkueeseen, korosti valmentaja monta kertaa.
-Äiti, joka ihmetteli ääneen, että 12-vuotiaat ole tulleet pelaamaan päästäkseen huonosti menestyvään edustusjoukkueeseen, vaan pelaamaan ja nauttimaan yhdessäolosta, palautttiin tylysti maan pinnalle.
-Toinen äiti kyseli, että mitä pojille nyt tapahtuu. Valmentajan vastaus oli, että olisi pitänyt harjoitella enemmän, eikä harrastaa kaikkea muuta. Tämä tapahtui ukkoköörin säestäessä takana.
Eräässä aikaisemmassa yhteydessä valmentaja sanoi, että hän tietää vain yhden futarin, joka osaa soittaa pianoa,
Samassa yhteydessä läsnäolijoille kerrottiin, että joukkue tarvitsee nyt erittäin paljon sponsoritukea. Valmentaja ei sitä sanonut, mutta muutamat ymmärsivät sanomattakin, että heikompikin pelaaja saattaisi päästä kärkijoukkoon rahalla.
Junnu
Kaikki merkit viittaavat siihen että meidän junnumme saa pelata kesän aikana turnauksissa, mutta ei enää kärkijoukossa. Sitten tämä elämänvaihe on ohitse. Jo tämän aavistus on lyönyt juniorin täysin maihin.
-Juniori palaa asiaan tuon tuostakin ja keksi mitä ihmeellisempiä selityksiä ja toivoo ihmettä. Huonolta kuitenkin näyttää. Me pojan vanhempina kärsimme mukana. Emme tiedä mitä tulisi tehdä, varsinkin kun kaupungissa ei ole ainuttakaan joukkuetta tuonikäisille, joissa pelattaisiin pelaamisen ilosta. On vain kumppanuusseuroja ja kasvattajaseuroja.
Mistään tällaisesta ei puhuttu koskaan aikaisemmin. Nyt on siis tullut totuuden hetki. Toivomme vain että poika selviää mahdollisimman vähin vaurioin. Tässä vaiheessa emme juuri jaksa perehtyä jalkapallon filosofiaan ja valmentajien sielunelämän ja moraalin selvittämiseen, mutta sekin aika tulee.
Lisätty 26.03.2004 klo. 10.06
Poikanne joukkueen on perustettava kakkosjoukkue, joka mahdollistaa pojille kasvamisen ykkösjoukkueeseen. Ilmoittakaa joukkueen menettelystä varmuuden vuoksi myös Palloliitoille.
Asian jo läpikäynyt
Lisätty 27.03.2004 klo. 18.41
Minulta itseltäni loppui jalkapalloilu juuri 12-vuotiaana, kun kyllästyin istumaan vaihtopenkillä senkin jälkeen, kun olin pari kertaa tehnyt tärkeissä peleissä maalejakin. Onneksi pidin muutenkin enemmän skeittauksesta, jolle siis jäi enemmän aikaa. Ja skeittausta eivät keski-ikäiset miehet kontrolloineet silloin eivätkä kontrolloi ilmeisesti edelleenkään, vaikka ovat he tainneet yrittää.
Toivon joka tapauksessa, että juniorille kaikki kääntyy parhain päin. Kannatan myös ajatusta yhteydenotosta Palloliittoon, eivät he voi virallisesti tällaista menettelyä hyväksyä!
Jussi
Tapio Parkkari
|
torstaina, maaliskuuta 25, 2004
Konginkankaan turmaan liittyvä kuva on poistettu 24.3. 2003
Alan Bitit
Karhu keskellä kaupunkia?
Avantouimaseuran lauteilla oli eilen puolenpäivän jälkeen tavallista enemmän väkeä. Joukko keskusteli kiivaasti huuhkajasta ja ketusta kun tulin paikalle. Usea läsnäolevista oli nähnyt varisten ahdistaman huuhkajan liihoittelevan kaupungin kirkontornin ympärillä. Yksi avantouimareista oli löytänyt koirien raateleman ketun kuolleena kirkon takaa.
Arvelin, että kysymyksessä saattaisi olla pöllö, mutta minulle vakuutettiin suureen ääneen että kysymyksessä on huuhkaja..
Metsäeläinten eksyminen kaupunkiin on mielenkiintoinen asia. Useimmissa tapauksissa on tietysti syynä ravinnon loppuminen metsästä. Metsän elävien viihtyminen kaupungissa on yleisempää kuin luullaan. Eläimet eivät vain näy, koska suurin osa on yöeläimiä.
Siili ja supikoiara
Asumme pienkerrostalossa keskellä kaupunkia. Talomme sisäpiha on suojainen vanhojen puiden ja pensaiden muodostama neliö. Pihalla on talven aikana vieraillut orava, jänis ja supikoira. Kesäisin porraspäässämme pitää pientä ääntään siili, jonka lapset ovat ristineet Mehmetiksi.
Jokakesäinen vieras kaupungin keskustassa on hirvi. Muutama vuosi sitten elokuisena aamuna saksalainen perhe oli matkalla kaupungin halki leirintäalueelle kun kirkkopuistosta tuli hirvi heidän ajolinjalleen. Horst paukautti autollaan apteekin seinään.
Kaupungin alueella on parin vuoden aikana tavattu myös häiriintynyt metso ja joulun alla kaksi ilvestä vain viiden kilometrin päässä keskustasta.
Tästä ei saisi kirjoittaa
Paikallisiin huhuihin kuuluu myös karhu, josta ei saisi puhua. Syynä on pelko hysterian leviämisestä mutta samalla halu suojella otsoa. Totuus on huhun mukaan sellainen, että vain viiden kilometrin päässä keskustasta nukkuu vielä tätä kirjoitettaessa karhu talviuntaan. Liikkeelle se lähtee näinä päivinä.
Karhun talviasunto sijaitsee luotettavan tiedon mukaan nimeltä tunnetun huvilan alla. Jos kaikki menee hyvin niin se poistuu talvipesästään lähipäivinä. Mutta on olemassa myös mahdollisuus että nälkä ajaa sen muutaman sadan merin päässä olevan kerrostalon roskapöntölle.
Oli huhu totta tai ei, niin dokumentoitu tosiasia viime keväältä on se, että karhusta tehtiin lukuisia havaintoja ja löydettiin myös jätöksiä. Erikoiseksi tapauksen tekee se, että karhu on viettänyt talviunta huvilan alla, jonka omistaja tietää karhusta ja haluaa suojelle sitä.
Kaikkea hyvää mesikämmenelle!
Tapio Parkkari
|
keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2004
Krouvari
Tapasin eilen aamulenkillä vanhan tuttavani Krouvarin. Tapaamisen innoittamana etsimme rauhallisen kahvilan ja tilasimme cappucinot. Pakollisten jälkeen Krouvari huokasi, että ravintolakulttuuri on kuollut.
-Enää eivät ihmiset tunne ruokalajeja, eivät tiedä kattauksesta mitään, eivät osaa pöytätapoja, eivät tunne viinejä, ruokajärjestystä, ruokajuomia.. luetteli tuttavani.
-Ehkä vielä tulee aika, jolloin vanhat tavat nousevat kunniaan, yritin lohduttaa.
-Eivät tule. Kun meistä aika jättää niin vanhat ravintolatavat ovat esillä korkeintaan Ravintolamuseossa, missä kukaan ei käy, murehti tuttavani.
-Kaikki alkoi muuttua joskus 1970-luvulla kun suomalaiset vaurastuivat ja lähtivät etsimään muka uusia asioita Euroopasta. Suomalainen alemmuuden tunne ajoi ihmisiä Euroopaan. Ja mitä he toivat sieltä tullessaan, ranskanperunat.-Samanlaisia juntteja siellä oli kuin täälläkin. Vanhat hienot tavat alkoivat rappeutua kiivaassa tahdissa ja nyt kaikki on plastiikkia.
Tuttavani latasi kaiken inhonsa ja vastenmielisyytensä sanaan plastiikkia.
-Kaikki on plastiikkia. Kukaan ei enää tunne chattaria, venäläistä silliä, eivätkä ihmiset tiedä mitä eroa on ruoka ja jälkiruokalusikalla, eivät edes tiedä että on olemassa liemilusikoita. Meille on syntynyt sukupolvi joka osaa syödä ainoastaan pizzaa ja taco-leipää kovalla kiireellä.
-Samalla ovat kadonneet vanhat arvokkaat hovimestarit, työnsä osaavat tarjoilijat ja vahtimestarit, kokeista ja kylmäköistä nyt puhumattakaan. Tänään ruoka väännettän purkista ja lämmitetään mikrolla. Ruoasta on tullut kaikkialla samalta maistuvaa mossutusta.
-Kun minä aloitin ravintolassa 28 vuotta sitten, meillä oli asiakkaita paljon pieniä tuottajia, jotka toivat keittiöön tuotteensa joko päivittäin tai pari kertaa viikossa. Vallitsi osaamisen ilmapiiri. Kaikki olivat ylpeitä ammattitaidoistaan. Kokit ja kylmäköt jopa lauloivat töitä tehdessään. Nyt ei kukaan enää laula.
-Silloin oli vielä olemassa aito lenkki tuottajien, tekijöiden ja ravintola-asiakkaiden välillä. Kun tämä lenkki katkeaa, katkeaa samalla napanuora tekemisen ja olemisen iloon, murehti tuttavani.
Mitäpä tuohon voi sanoa. Tunnin keskustelun jälkeen tuttavani näki jo valoa tunnelin päässä. Eivät pizzan- ja tacoleivän purijat ehkä sittenkään ole ne, jotka määräävät kehityksen suunnan. Usko täytyy panna niihin, jotka jaksavat unelmoida ja murehtia. Näin päätimme ennen kuin erosimme.
Tapio Parkkari
|
tiistaina, maaliskuuta 23, 2004
Läheltä liippasi
Viime torstain järkyttävästä linja-autoturmasta Konginkankaalla ehti kulua vain runsas vuorokausi kun Laihialla oli tapahtua vielä suurempi onnettomuus. 62 nuorta kuljettanut linja-auto syöksyi tieltä ja pysähtyi vain muutaman metrin päähän joentörmästä.
Tieltä syöksyn syynä oli kuljettajan saama sairauskohtaus. Auto pysähtyi vasta kun vähäkyröläinen 15-vuotian nuorukainen oli tarttunut auton ohjaimiin. Lehtitietojen mukaan auton pysäyttämiseen osallistui muitakin nuoria. Kukaan ei loukkaantunut, vaikka suuronnettomuus oli hiuskarvan päässä.
Levotonta sakkia
Tässä lauantain draama muutamalla sanalla kerrottuna. Nyt kun tapahtumasta on kulunut kolme vuorokautta tiedämme enemmän. Kuljettajan sairauskohtauksen syynä oli ilmiselvästi hermostuminen nuorten häirikkökäyttäytymiseen.
Osa bussin nuorista matkustajista käyttäytyi erittäin häiritsevästi ja bussinkuljettaja joutui jo matkan alkuvaiheessa pyytämään liikkuvan poliisin apua yhden häirikön poistamiseksi. Tästä ei kuitenkaan ollut mitään apua, vaan meno jatkui samanlaisena. Kuljettaja joutui useita kertoja pyytämään mikrofonin kautta nuoria hillitsemään menoaan. Nuoret polttelivat savukkeita, vaikka se oli kielletty; huusivat ja heittelivät tyhjiä olutpurkkeja.
Kuljettajan pinna kiristyi niin että hän sai aivoverenvuodon. Kuljettaja ehti olla 7 minuuttia hengittämättä ennen kuin pelastusmiehistö saapui paikalla. Kuljettaja oli ainakin vielä eilen hengityskoneessa tajuttomana.
Avoimia kysymyksiä
Paljon ehtii vielä tapahtua ennen kuin viimeinen lehti Laihian vähältäpiti onnettomuudessa on käännetty.
Avoimia kysymyksiä on runsaasti:
Bussissa oli 62 matkustajaa. Oliko bussissa ylikuormaa? Mikä oli bussin kunto tapahtumahetkellä? Mikä oli kuljettajan vireystaso kuljetushetkellä? Mikä oli kuljettajan sairaushistoria ennen lauantain keikkaa? Ymmärtävätkö häirikkönuoret, että he ovat syyllisiä tapahtuneeseen? Voidaanko heitä mahdollisesti syyttää jostakin? Paraneeko kuljettaja koskaan ennalleen? Mikä on hänen tulevaisuutensa? Oppiko kukaan tapahtuneesta mitään? Voidaanko nuorten tanssi- ja festarikuljetusten häiriköintiä vähentää. Mikä saa nuoret käyttäytymään huonosti jpp.
Kysymyksiä on paljon. Vastauksia vähemmän.
Tapio Parkkari
|
maanantaina, maaliskuuta 22, 2004
FST:n Strömsö on epäilemättä yksi Yleisradion onnistuneimmista konsepteista. Ohjelma naulitsee minut television ääreen sunnuntai iltapäivisin. Käynti Strömsön kotisivuilla vain vahvistaa tunteen.
Strömsö aiheuettaa minussa kokonaisen tunteiden ja assosiaatioiden myrskyn. Sisällön tarjoaman informaation lisäksi pohdin tekijöiden motiiveita. Usein huomaan pohtivani myös kuvakerronnan merkityksiä.
Strömsö on aidosti suomenruotsalainen ohjelma mutta siinä on myös vaikutteita ruotsalaisesta villa- ja kartanoromantiikasta. Ohjelman huomenkummeja ovat vaikkapa Carl Larsson ja Anni Swan.
Ohjelman kuvituksessa kiinnittyy huomio keskiluokan- tai säätyläisluokan villakuvitukseen, Taustalla on mieluimmin keskiluokan huvilainteriööri kuin vauras rannikon punainen maalaistalo tai saaristolaisinteriööri tai eksteriööri. Valinnat johtuvat tietysti myös käsiteltävistä aiheista.
Ohjelman antama kuva suomenruotsalaisuudesta on tietoisen ylpeä. Tämä ylpeys ei kuitenkaan korostu liiaksi. Ohjelman suomenruotsalainen on työteliäs, kekseliäs ja taiteellinen. Katsojalle välittyy kuva vahvasta ja syvästä kulttuuri-identiteetistä.
Kartanoromantiikkaa
Joidenkin jaksojen yhteydet ruotsalaiseen kartanokulttuuriin ja ylemmän keskiluokan ruoka, puutarha ja tapakulttuuriin ovat ilmiselvät. Tämä saattaa johtua tekijöiden taustasta. Toki on myös mahdollista että ohjelma on harkinnan tulosta. Tekijät ovat miettineet konseptin läpikotaisin. Olisikin mielenkiintoista saada tietää enemmän tekijöiden ajatuksista. Henkilökohtaisesti toivoisin hiukan enemmän aiheita saaristolais-, fiskari-ympäristöstä.
Strömsö on ohjelma minun mieleeni. En osaa arvioida miten paljon asiaan vaikuttaa se, että isoäitini on kotoisin Kristiinankaupungin läheltä Tiukasta.
Strömsön kaltaiset ohjelmat lisäävät ymmärrystä kaksikielistä kulttuuria kohtaan. Ns. tavallinen katsoja, joidenka joukkoon Alan Bitit itsensä lukee, oppii jokaisesta ohjelmasta jotain uutta. Se on harvinaista nykyisessä ohjelmatarjonnassa.
Strömsön kosivut täydentävät hienosti ohjelmaa. Kotisivujen maailma on aidosti suomenruotsalaisuuden vaasanseudun rannikkoelämää korostavaa. Sivuilta selviää myös tämän 1860-luvulla rakennetun porvariskodin historia ja monta muutakin kutkuttavaa asiaa.
Strömsö
Lisätty klo. 17.30
Du har så rätt, Strömsö är ett bra programkoncept. Helt rätt för en söndagkväll, inte för överdrivet utan man får enormt med inspiration och energi att själv snickra ihop cd-ställ och ramar och sy böcker.
Ha det gott
Österbottning
Tapio Parkkari
|
sunnuntai, maaliskuuta 21, 2004
Perheen salainen puutarha
Olohuoneestamme avautuu ovi suoraan maan tasalla olevalle parvekkeelle. Parvekkeen edessä on pieni kaistale maata ja sen takana tuoksuvattupöheikkö. Parveke on kesäisin täysin tuoksuvattujen suojassa.
Keväällä ennen kuin vatunvarret alkavat kasvaa, nousee niiden juurilta krookuksia ja tulppaaneja. Vatun juurilla on vielä jäälaikkuja, joita olen siirrellyt kauemmaksi. Jäätä ei juuri enää parvekkeen edessä ole.
Hiukan sivummalla on vielä noin 12 neliömetrin tila kasvattaa seinän vieressä tomaatteja, kukkia ja paprikaa. Seinän varteen sopii myös muutama yrttipehko. Tämä on meidän perheen salainen puutarha keskellä kaupunkia.
Tapio Parkkari
|
lauantaina, maaliskuuta 20, 2004
Gastronomia tutkailee ihmisiä ja asioita lähettääkseen maasta toiseen kaiken tuntemisen arvoisen ja tekee taitavasti suunnitellusta juhla-ateriasta kuin maailmanympärimatkan, joka antaa tuulahduksen kaikkien maanosien antimista.
Maun fysiologia
Tämä kuuluisan gastronomin ja kirjailijan J. A. Brillat-Savarinin lausuma on täydellisesti ristiriidassa EU:ta monta vuotta palvelleen tuttavani havainnon kanssa, jonka mukaan ruoka erottaa ihmisiä paljon enemmän kuin uskonnot.
Totuus lienee jossakin välimaastossa.
Vain muutama päivä sitten kuulin marketin kassajonossa merkillisen keskustelun. Kaksi yli viisikymppistä rouvaa keskustelivat ulkomaankokemuksistaan. Toinen rouvista kertoi tuttavalleen että he olivat juuri palanneet kotiin etelästä.
-Oli mukava päästä takaisin kun Reino meinasi melkein kuolla, sanoi toinen.
--Mitä, sairastuiko Reino?
-Ei mutta pussiruoka loppui kesken ja Reinohan ei voi syödä paikallisia ruokia, sanoi rouva.
En sanonut mitään mutta ajattelin kyllä, että tuollaiset reinot voisivat hyvinkin kuolla, vaikka nälkään. Tultuani kauppakassien kanssa kotiin ryhdyin pohtimaan näitä reinoja ja huomasin, että minussakin on reinomaisia piirteitä. En esimerkiksi pidä maksasta, enkä munuaisista, en myöskään sisäelimistä.
Asiaa vielä pohdittuani lisäsin joukkoon valtamereltä, siis jodilta, maistuvat merielävät, mukaan lukien osterit ja simpukat. Vielä asiaa pohdittuani lisäin joukkoon koiranlihan, käärmeet ja erilaiset madot ja pienelävät.
Kielestä olin pitkään sitä mieltä, että en syö mitään, mikä on ollut jonkin eläimen suussa, kunnes maistoin aivan erinomaista kotimaista savustettua siankieltä. Asiaa sen kummemmin tutkimatta väitän, että ihminen syö myös silmillään ja nenällään. Lisäksi tulevat vielä puheen mukana kulkeneet mielikuvat.
Johtopäätös on väistämätön: kaikki mitä ihmiset syövät eripuolilla maapalloa ruoakseen, on syötävää. Eli mitä Brillat-Savarin taas sanoikaan: Gastronomia tutkailee ihmisiä ja asioita lähettääkseen maasta toiseen kaiken tuntemisen arvoisen
Minun on painettava pääni häpeästä suuren gastronomin Jean Anthelme Brillat-Savarinin (1722-1826) tekstin edessä.
Savarinin kirjoituksien taustalla kulkee myös ajatus ihmiskunnan yhteisistä pidoista runollisessa mielessä. Kukapa lopultakaan kieltäytyisi ihmiskunnan yhteisestä veljesateriasta, missä maistellaan ja ylistetään kaikkien maanosien antimia hyvän ja myönteisen ilmapiirin vallitessa.
Brillat-Savarinin on syytä muistaa myös lauseesta uuden ruokalajoin keksiminen tuottaa ihmiskunnalle suuremman onnen kuin uuden tähden löytäminen.
Näin pitkälle en ole päässyt, mutta ponnistelen kovasti.
Maun fysiologia
Gummerrus Oy Kirjapino
Jyväskylä 1988
Kustantaja: Koko Kansan Kirjakerho Oy
Tapio Parkkari
|
perjantaina, maaliskuuta 19, 2004
Olen musiikkiaddikti. Kysymys on vakavasta mielenterveyshäiriöstä. Minun on saatava kuunnella musiikkia keskittyneesti vähintään puolituntia päivässä muutoin tulen hermostuneeksi ja päätäni alkaa särkeä. Silloin kun kuuntelen musiikkia minua ei saa häiritä. Haluan myös joka kuuntelukerralla kuunelle jotain uutta, mieluimmin jotain sellaista mitä en ole ennen kuullut.
Hankintamatkoja halpalaarille
Kysymys minun kohdallani ei ole vain musiikin kuuntelusta. Oireisiin liittyy myös jatkuva musiikin hankinta. Käyn päivittäin Anttilan halpakorilla ja parissa musiikkiantikvariaatissa jos se vain on mahdollista. Levyhyllyni kasvaa noin 250-300 levyllä vuodessa.
Tästä on taas seurauksena se, että mitkään tilat eivät enää riitä levyjen esillepanoon. Levyt aiheuttavat jatkuvaa kahnausta muun perheen kanssa. Ymmärrän toki sen, että myös kirjoille ja tauluille ja ryijyille jnpp. pitää olla seinäpintaa.Pitkän ja ankaran väännön jälkeen olen päässyt vaimon kanssa jonkinlaiseen sopimukseen siitä, ett? 500 cd:täriittää hyvin esille. Näinon siis sovittu. Käytännössä makuuhuoneen sängyn alla on noin 200 cd-levyä ja kirjahyllyssä kirjojen takana n. 300 cd:tä loput työhuoneella.
Koska levyjä tulee lisää noin puolentoista levyn päivävauhdilla, minun on ollut pakko siirtyä rotaatioon. Tämä tarkoittaa sitä, että kun eripuolilla huoneustoa lojuvat muutamat kymmenet levyt otetaan huomioon, niin uudet levyt syrjäyttävät aina entiset ja siirtyvät työhuoneeseen.
Rotaation ylläpitäminen on vaikeata jos vaikka kesken iltapuuhia haluan kuulla jonkin tietyn kappaleen ja se onkin työhuoneella muutaman kadunkulman takana.
Sopimus itsen kanssa
Näin suuren levymäärän hankkiminen maksaa tietysti rutosti. Olen ratkaissut asian siten, että teen hankintani vain Anttilan halpiskorista ja antikvaarien vastaavista. Ratkaisu on osoittautunut eritt?in toimivaksi. Korkeimmaksi markkamääräksi olen asettanut 6 euroa per cd ja siitä pidän kiinni.
Nyt tutkin levylaarit erittäin huolellisesti. Spontaaneihin ostoihin ei ole enää varaa. Tämä on johtanut siihen, että hankkimani levyt ovat, ainakin minun mielestäni, aina laadukkaita ja hyvien kustantajien kamaa. Kun vielä henkilökunta on oppinut minut tuntemaan, saan aina silloin tällöin löytyy suoraan tiskin alta.
Ongelma tämä kuitenkin on
En tiedä miten saisin kierteen katkaistua. Onko ammattiauttajilla kokemusta asiasta? Pitäisikö minun huolestua?
Nyt tietysti tämän lukeneelle on syntynyt ajatus siitä että millaista musiikki tuo hörhö kuuntelee. Sitä en halua sen kummemmin kertoa. Parhaan lhankintani vuoteen voin kuitenkin ketoa. Sain sen puolellatoista eurolla Anttilasta tällä viikolla.
Kysymyksessä on levy nimeltä: Classis Argentinian Tangos. Ei siis mikään tavallinen tangolevy, vaan levy joka sisältää Astor Piazzollan ja muiden mestareiden konserrtitangoja. Upea levy. Milloinkaan aikaisemmin ei levyn sisältö ja hinta ole natsannut näin hyvin.
Olisi mukava tietää onko minulla kohtolontovereita? Voisimme perustaa vaikka yhdistyksen ja ryhtyä vaihtelemaan duplikaatteja ja itkemään sitä että puolisomme eivät meitä ymmärrä.
Tapio Parkkari
|
torstaina, maaliskuuta 18, 2004
Harry Pottereita luetaan maailmalla niin kuin Pirun sanotaan lukevan Raamattua. On syntynyt kokonainen tulkitsijoiden ihmislahko, joista jokainen lähestyy kirjoja omista lähtökohdistaan: fundamentalisti löytää kirjoista wiccalaisuuteen ja saatananpalvontaan liittyviä piirteitä, ateisti antikristillisyyttä ja huumehemmot viittauksia huumeiden käyttöön. Jälkimmäinen ei ole tienkään mikään ihme jos on tutustunut Kalkaroksen apteekkiin.
Kirjallisena tuotteena potter-sarja on keskitasoa
parempi fantasiasarja, mutta ilmiönä ainutlaatuinen.
Pieni lukija pitää pottereista, koska kirjat ovat jännittäviä, niissä tehdään taikoja ja niissä on paljon mieleenpainuvia sanoja. Näitä ovat mm. velhomaailman suosikkiurheilu huispaus ( quidditch), tavallisia ihmisiä kuvaava jästit (muggles) ja velhokoulu Tylypahka ( Hogwarts). Kirjasarjan upeasti kääntänyt Jaana Kapari onkin saanut työstään kansainvälisen kääntäjäliiton Astrid Lindgren-palkinnon.
Varsinkin Yhdysvaltojen raamattuvyöhykkeellä J.K Rowlingin potterkirjoihin on suhtauduttu lähes hysteerisesti. Kirjoja on jopa poltettu. Kansan Uutisten Viikko-lehdelle antamassaan haastattelussa Jaana Kapari vastaa (12.3.)
- Olisikohan niin, että siellä raamattuvyöhykkeellä on kauheasti huolestuttu, kun lapset ovat löytäneet ihan itse jotain. Vai olisivatkohan syynä Potterin arvot, kuten ennakkoluulottomuus. Siinähän törmätään jatkuvasti erilaisiin otuksiin. Olisiko se sitten se paha.
- Mutta höpo höpö, sanon minä.
Tulkitsijoita riittää
Potter kirjojen tulkintoja tutkiessa on syytä muistaa aina tulkitsijoiden omat lähtökohdat. Näin pottereita tulkitaan huumemyönteisellä Puolitotuus sivustolla:
Vittauksia hallusiogeeneihin
Ne jotka Harry Pottereita ovat lukeneet, muistavat varmasti ne kaikki kummannimiset kasvit joiden lehtiä ja juuria taikajuomatunneilla jauhetaan juomia varten.. No, teinpä vähän researchia näistä kasveista.. ja sain tietää että ainakin neljä kirjassa mainittua kasvia ovat itse asiassa historiallisesti hallusinogeeneinä käytettyjä kasveja.. Ja niiden vaikutukset muistaakseni vielä täsmäävät taikajuomien vaikutuksien kanssa!
Minulle HP fanina (ja polttelijana..) tämä on lähinnä viihdyttävää lisätietoa... Kyllähän siitä toki monet räyhäävät suu vaahdossa kuinka tälläinen on lapsille niin kovin haitallista, mutta no... En usko että lapset moisia tietoja tajuavat etsiä, elleivät sitten satu olemaan joko hirmuisia tietokirjatoukkia taikka ovat jäseninä tälläisillä kivoilla foorumeilla joissa suurin osa jäsenistä jotka puhuvat moisia ovat täysi-ikäisiä. Vähän epäilen!!
Alvic
LSDMT
Ahaa, löytyi lisää hassuhassuja juttuja HP5:sta lukiessa! (ei hätää, ei merkittäviä spoilereita..) Eräässä kohdassa mentiin hissillä ja joka kerroksessa kuulutettiin kerros, ja että mitä siellä oli... no kuudennessa kerroksessa kuulutettiin näin: "Level Six: Department of Magical Transportation" Elikkä LSDMT..
Myös tällänen juttu osui silmään:
Erästä henkilöä kuvailtiin aika lailla pössyttelijän oloisena ja hänellä oli "bloodshot eyes" eli oli vielä tomaattisilmäkin.. Eräässä kohtauksessa hän kaivoi taskustaan piipun ja sytytti. Piipusta nousi "vihreää kummanhajuista savua.." Että mitä lienee jänniä taikayrttejä poltellut..
Alvic
Taika Ninjaja löytyypä sieltä uudesta Potterista tämmönenkin. Sielä on sairaalassa semmoinen osasto joka on varattu "kasvimyrkytyksille" ja oireista yksi pisti silmään, "Unstoppable giggling"
Puolitotuus
Vastauaksia potteristeille:
Potter-huumeet leviävät Australiassa
Huumeiden myyjät yrittävät Australiassa houkutella yhä nuorempia huumeiden pariin käyttämällä hyväkseen Harry Potteria, kertoo uutistoimisto Reuters. Australiassa on myyty ekstaasitabletteja, joissa on Harry Potteriin liittyviä kuvia. Aikaisemmin nuoria yritettiin houkutella huumeiden pariin Teräsmiehen avulla.
Vastauksia
Harry Potter takes drugs
Kuin piru raamattua
Osa varsinkin suomenkielisen käännöksen tulkinnanvaraisuuksista johtuu Jaana Kaparin erinomaisesta käännöksestä. Ensimmäisessä osassa, Harry Potter ja Viisasten kivi Kalkaros pitää oppilaille ensimmäisen tunnin taikajuomista ja lausuu...
” En odota teidän ymmärtävän kauneutta, joka piilee hiljaa poreilevassa noidankattilassa ja sen hotavissa höyryissä, enkä sitä melkein huomaamatonta voimaa, joka on nesteissä jotka ujuttautuvat ihmisten suoniin, lumoavat mielen, ottavat aistit valtoihinsa. Voin opettaa teille miten pullotetaan mainetta, haudutetaan loistoa, jopa korkitetaan kuolema, jos te ette ole sellainen pölkkypäälauma, jota tavallisesti joudun opettamaan
Vertaamatta alkuteokseen on mahdotonta sanoa, onko vaikutelma Kaparilta tai Rowlingilta. Aina on toki mahdollista, että Rowling on piilottanut terksteihinsä jujuja aikuislukijaa varten. Huumepropagandasta ja salaviittauksista ei kuitenkaan kysymys,
-Potterin arvot ovat hyviä arvoja, kuten ystävyys ja ennakkoluulottomuus. Ne ovat tärkeitä, isoja, lämpimiä arvoja, sanoo Kapari
Pottermaailma on jatkossakin vapaa temmellyskenttä mitä erilaisimmille tulkinnoille. Tulkinnoissa vain hämärtyy, että kysymys on lopultakin vain kirjailijan luomasta fantasiamaailmasta,
Lisätty klo. 21.35
Harry ja huumeet aiheesta on valtavasti materiaalia nyyseissä eli englanninkielisessä ryhmässä. Mene Googlen keskusteluryhmään ja pudota tämä rimpusu hakukenttään ja ala lukea:
harry potter drugs group:alt.fan.harry-potter
Jupe
Lisätty pe. 19.03.2004 klo 17.45
Derivaatta
Jenkit jaksaa jauhaa
Tässä kolme teemaa, jotka toistuvat useimmilla harrypotter keskustelusivuilla. Jotain merkillistä täytyy olla kirjassa joka saa aikuiset??? ihmiset pohtimaan, onko joku romaanihenkilö homo tai kenen kanssa se menee naimisiin tai kehen se rakastuu:
Surullista
That is sad.. people now putting Harry Potter's name on drugs.. what would
they come up with next? Harry Potter in Space???
Kumman se valitsee
"Is Harry Potter ever going to fall in love with Hermione or is he
going to fall in love with Ginny Weasley? In Book IV Harry does decide
he likes a girl, but it's not Hermione or Ginny. However, he's only 14,
so there's plenty of time for him to change his mind. ;-)" (4)
Harry on homo
Of course Harry is gay. He grew up in a closet under the stairs;
only allowed out to be useful around the house, and certainly never when
visitors came. Poor orphaned Harry was destined to go to Stonewall High3
until an invitation from Hogwarts School of Wizardry allowed him to realise
his true self - to practice pooffery (or magic then, if you like) - every
suburban gay boy's dream; dispense with your parents I mean, and then run
away with the fairies. At school Harry learns to fly, and meets the lovely
red-headed Ron Weasley; fairy-boy and tight companion.4 Harry seems doomed
to court the clever if manipulative Hermione, but don't be fooled, his true
love is for Ron.
Lainaukset: harry potter drugs group:alt.fan.harry-potter keskusteluryhmästä
Tapio Parkkari
|
keskiviikkona, maaliskuuta 17, 2004
Harry Potterin ympärille on syntymässä urbaaneja legendoja. Tiistaina levisi maan keskustelufoorumeille tieto, että potterkirja on kielletty Lapualla. Ilmeisesti Etelä-Suomen Sanoimien keskustelualueelta lähtenyt viesti oli seuraava:
Potter kiellettiin Lapualla
Uusimman Harry Potter kirjan myynti on kielletty Lapualla. Lapuan kirkkoherra Risto Siltamäki ja seurakunnan vanhempainyhdistyksen hallitus vaativat kirjan vetämistä pois markkinoilta. Syynä tähän Suomessa ennen näkemättömään toimeen on Siltamäen mukaan kirjassa esiintyvä noituus, jonka seurakuntaneuvosto uskoo kiihottavan lapsia saatananpalvontaan. Vastaavia syytöksiä ei Suomessa ole ennen esiintynyt, yhdysvalloissa sen sijaan Harry Potter on pannassa useilla vanhoillisilla seuduilla. "Emme halua vaikuttaa hätäisiltä tai yli-suojelevilta, mutta jotain olisi tehtävä näin räikeän syniikiihoittamisen ja saatananpalvontaan houkuttelun estämiseksi" Toteaa seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Terttu Salmisto."
Ote Lapuan Sanomista 13.3.2004
Lainaus: ESS
Taitavasti kirjoitettu ja toimittajaformulaa noudattava kirjoitus todettiin melko nopeasti trollaukseksi. Verkkotuotaja Antti Rinkinen korjasi asian ESS:n sivuilla. ESS:n verkkosivuilla ollut trollaus levisi mm. Nakokulma.net keskustelualueelle:
Paljon mahtuu maailmaan väärää tietoa
Keskustelun aloittanut kommentti on mielenkiintoinen, mutta valitettavasti ei ihan kaikilta osin paikkansa pitävä. Lapualta saadut tiedot kertovat seuraavaa: Lapuan Sanomat ilmestyy tiistaisin ja torstaisin, ei lauantaisin. Potterin kieltämisestä ei ole Lapualla puhuttu. Kirkkoherran nimi on Jarmo Isotalo, ei Risto Siltamäki. Seurakunnan vanhempainyhdistys ei ole asiaa käsitellyt. Terttu Salmisto-nimistä ihmistä ei löydy Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan luottamustehtävistä.
Potter-kirjan vetämistä pois myynnistä ei ole Lapualla vaadittu. Eikä kirjaa ole siis kielletty.
Lainaus: ESS
Tarkista, tarkista ja tarkista
Itse soitin Lapuan Sanomien päätoimittaja Hannu Risikolle ja hän toisti saman, minkä Rinkinen oli aikaisemmin ilmoittanut. Asiasta ehdittiin kuitenkin usean tiiman ajan vääntää asiaa. Trolaaminen onnistui erinomaisesti hyvästä ajoituksesta ja taitavasti valituista mielikuvista johtuen. Tekstin muoto viittaa siihen, että kirjoittaja on toimittaja.
Ilmiö kuuluu urbaanien legendojen potterismit genreen. Arvelen että kysymyksessä on vasta alkusoitto. Tulemme jatkossa näkemään ja kuulemaan mitä erilaisempia pottertarinoita, joiden konsepti on joko suoraan tai sitten mallimaailmaltaan potterkirjoista.
Itse asiassa tämä perinne elää ja voi hyvin nuorten fanitarinoissa, ficeissä. Ficceihin voit tutustua vaikkapa vierailemalla FinFanFunissa tai Ringshadowsissa. Potterilmiön myötä on nuorisokulttuuriin tullut muitakin ilmiöitä, jotka kiinnostavat ja huolestuttavat kasvattajia. Yksi näistä ovaat slashit eli lemmekkäät tyttö-tyttö ja poika-poika tarinat.
FinFanFun
Ringshadow
Lisätty:
Urbaaneja potterismeja
Sivustolla Urban Legends Reference Pages on koko joukko aiheeseen Potter liittyviä resursseja eli siis hakukenttä. Kirjoita kenttään Harry Potter.
Are Harry Potter books sparking a rise in Satanism among children?
Snopes
Netin paras sivu kaikenlaisen hörhöilyn löytömiseksi lienee urbanlegendsin Urban Legend Zeitgeist. Sivustolla on erinomaiset hakuominaisuudet ja näet kerralla, mitkä ovat päivän urbaanit legendat. Sivuilta selviää myös tuliskoi välttää Coca-Colan ja Pepsi-Colan juomista terrori-iskujen jälkeen.
Urban Legend Zeitgeist
Urban Legends Research Center
Lisätty: klo. 10.10
Urban Legends Reference Pages löytää haulla 127 mainintaa sanoista Harry Potter. Osumien lähempi tutkiminen on hyvin avartavaa ja antaa hyvän kuvan siitä, miten legendat (ja pääasiassa keiden toimesta) syntyvät. Etsi sivulta toiminto: search
Urban Legends Reference Pages
Church Burns Harry Potter Books
Posted: 8/3/2003
Greenville It's not uncommon to see a pastor leading a Sunday prayer denouncing evil. But this Sunday at the Jesus Non-denominational Church in Greenville, the congregation was taking action. They were trying to save their souls by tearing up the devil and burning his words.
"I don't want anyone to go to hell, and the bible says if people use sorcery and witchcraft they will go to hell," says Pastor Tommy Turner.
He says stories like Harry Potter that glorify wizardry and sorcery will lead people to accept and believe in Satan. So he organized a book burning. Parishoners like Linda Stubblefield are happy to see the fire glowing bright. She says she wants to protect her four kids.
Lue koko juttu
Lisätty: klo. 14,40
Book Burning: A True Christian® Tradition
The truth is, burning a book is one of the
most loving things a Christian could do
for a person they really care about.
The burning of books is nothing new to True Christians®. We invented the practice over two-thousand years ago as a way to promote our faith in the Lord Jesus. In the early days of Christianity, when new believers in Christ were converted, they were naturally moved by the Holy Spirit to grab as many books as they could and pitch them into a fire.
Mitä tästä sanot?
Church group burns Harry Potter books, Shania Twain CDs
Michigan church members burn 'Harry Potter' books, Book of Mormon
..ja niin edelleen
Tapio Parkkari
|
tiistaina, maaliskuuta 16, 2004
Eilen, liikeneuvottelun jälkeen, kokoonkutsuja kysyi joukon ainoalta daamilta, mitä tämä haluaisi syödä, mehevän pihvin vai salaattia? Rouva sanoi tyytyvänsä salaattiin. Herrasmiesten joukosta ei kuulunut napinaa.
Rouva halusi mennä kaupungin uusimpaan etniseen salaattiravintolaan, jota on kovasti kehuttu. Niinpä marssimme joukolla vasta avattuun salaattisyöttölään.
Ravintola oli sisustettu epämääräisen etniseen tyyliin. Pohdinkin mielessäni tulisiko paikkaa kutsua retroitalialaiseksi, pseudoitalaialaiseksi vai kvasikreikkalaiseksi.
Talon ruokavaihtoehdot ovat paniini tai salaattimixi. Valitsimme rouvan johdolla mixin. Mixi tarkoittaa sitä. että saat sormella näyttäen valita itsellesi sopivat ainekset.
Salaattihöttöä
Paikan omistaja kokosi nopeasti neljä pohjasta ylöspäin levenevää kippoa, joiden pohjalle hän asetti salaatinlehtiä niin, että ne ulottuivat noin puoleenväliin kippoa. Salaatinlehtien päälle tuli kiinankaalia, jotain oksia, joiden nimeä en tiedä, paprikarenkaista, mitä lieneekään, minimaissia, bambunversoja, lohkottua tomaattia ja päällimmäiseksi punaisia papuja ja mahdollisesti vielä jotain muuta.
Kun sitten pöytään päästyämme kokeilin haarukalla kippoa, huomasin että kipon pohjalla ei ollut muuta kuin ilmaa. Muu seurue oli kovin ihastunut annoksen kauniista ulkonäöstä ja mausteiden ja yrttien mausta. Seurakunta oli kovin hämmästynyt kun yritin sanoa, että suurin osa annoksesta on pelkkää selluloosahöttöä ja ilmaa.
En suhtaudu salaatteihin mitenkään kielteisesti. Teen niitä itsekin. Mutta aivan päinvastaisessa järjestyksessä kuin ko. ravintolassa. Salaatin lehdet kelpuutan korkeitaan leivän päälle, en kannattelemaan muuta salaattivärkkiä.
Kun poistuimme ravintolasta kadulle, huomasin että minulla oli kova nälkä. Tärkeään asiaan vedoten poistuin nurkan toiselle puolelle kahvilaan ja söin kinkkusämpylän.
Vaimo vain nauroi
Kun sitten kerroin kokemuksestani vaimolle, oli vaimolta lirahtaa housuihin. Ryökäle väitti, että kokemus oli minunkaltaiselle syöpölle aivan oikein. Vaimo tosin myönsi, että havaintoni astian täyttämisestä lähes pelkällä ilmalla oli aivan oikea. Se säästää materiaalia ja tuo katetta.
-Se opetettiin meille kylmäkkötunnilla lähes ensimmäisenä jo parikymmentä vuotta sitten, sanoi ravintolatyötäkin kokeillut vaimonpuoli.
Minua tuskin enää nähdään kyseisen ravintolan salaattikippojen äärellä.
Tapio Parkkari
|
maanantaina, maaliskuuta 15, 2004
Tapahtuuko seuraava terrori-isku jonkin lähikuukauden 11. päivänä tai mahdollisesti jo 20.3.? WTC:n iskusta tuli 11.3 (Madrid) kuluneeksi 911 päivää. Laskemalla yhteen numerot 9+1+1 saadaan tulokseksi luku 11. Lauantaina 20. 3. 2004 tulee WTC:n iskusta kuluneeksi 920 päivää, jolloin laskutoimitus antaa taas luvun 11 = 9+2+0=11.
Alla oleva eilinen juttu sai aikaan harvinaisen sähköpostien määrän ( 3 kappaletta) Viestien keskeinen sisältö on kuvattu yllä. Lisäksi tämän kirjoittajaa moitittiin kovin sanoin epäuskosta numerologiaa kohtaan, joka oli "vanha tiede jo Pythagoraan aikana."
Yksi viesteistä oli täysin poikkeava. Siinä sanottiin, että kysymys ei suinkaan ole luvusta 11 (yksitoista), vaan luvasta kaksi esitettynä roomalaisin numneroin. Tämä luku kaksi taas tulee tunnetusta lauseesta:
On vain (I) Jumala, Allah ja I(I) Muhammed hänen profeettansa. Näin siis lukuun II sisältyy painava sivumerkitys. Lisäkti luku 2 (II) viitaa WTC:n kaksoistorneihin.
Hömppää
Minun näkökannaltani numerot ovat pelkkiä numeroita ilman mitään sen kummempaa salattua voimaa. Eri asia on jos jotkut höyrypäät antavat luvuille erilaisia merkityksiä. WTC:n hollywoodilainen dramaturgia saattaa tosin sisältää joitakin sivumerkityksiä, miksei myöskin Madridin terrori-isku.
Tällainen makaaberi salaoppi voi tietysti liittyä tehtyihin iskuihin. Todennäköisempi selitys on kuitenkin se, että selitykset annetaan aina jälkeenpäin ja joutilaalla ihmisellä on aina kylliksi aikaa niitä märehtiä, niin kuin alla olevasta jutusta selviää.
Tapio Parkkari
|
Palaute:
Aristides
Juttu oli mielenkiintoinen, mutta kirjoittaja suhtautuu kovin nurjamielisesti numerologiaan, joka on yksi vanhimmista salatieteistä. Laskemalla yhteen WTC:n iskun päiviä tulevaisuuteen, huomaamme, että kun iskusta on kulut 920 päivää, (20.3.2004) saamme taas luvun 11 eli 9+2+0=11. Seuraavan kerran luku 11 toteutuu kun aikaa on kulut 930 päivää eli 30. 3. 2003.
Jukkis
Words with Eleven Letters
1."New York City" has eleven letters.
2."Afghanistan" has eleven letters.
3."The Pentagon" has eleven letters.
4."Air Force One" has eleven letters.
5."Shakesville" (the city where the jet that crashed in Pennsylvania) is spelled with eleven letters.
6."Colin Powell" has eleven letters.
7."George W. Bush" has eleven letters.
8."Ramzi Yousef" (convicted for orchestrating the attack on the WTC in 1993) has eleven letters.
Other 11's Not Directly Related to Sept. 11
1."Jesus Christ" has 11 letters.
2."Old Covenant" has 11 letters.
3."New Covenant" has 11 letters.
4.JESUS = 1+5+1+3+1 = 11 [scheme?]
5.MESSIAH = 4+5+1+1+9+1+8 = 29 = 11 [scheme?]
Eleven 11
Jotain tietävä
Olisiko sillä jotain merkitystä, että islamilaisessa maailmassa vietetään Muhammedin syntymäpäivää yhdeksännen kuukaden yhdentenätoista päivänä?
Tapio Parkkari
|
sunnuntai, maaliskuuta 14, 2004
Mitä syyskuun 11. 2001 ja 911 merkitsevät numerologiassa, lukumystiikassa ja gematriassa? Onko Kabbalasta apua WTC;n ja Madridin pommi-iskujen tulkinnassa? Voiko numerolla 11 olla salattuija merkityksiä ja salaista voimaa? Mitä kaikkea irtoaa luvusta 911? WTC ja Madrid ovat saannet sankoin joukoin hörhöjä liikkeelle.
Iltapäivälehetien numerologiajutut on taitolaji, jolla lukija saadaan pysäytettyä sivulle hiukan pidemmäksi aikaa kuin mitä otsikon ja ingressin lukeminen kestää. Iltasanomat käytti tätä kikkaa lauantaina 13.3. 04 Madridin pommi-iskusta kertovassa jutussaan. Yhden palstan juttu oli otsikoitu:
Numerosarja 911 yhdistää Madridin ja WTC:n iskut. Jutun mukaan kummassakin tapauksessa on hämmentävän paljon samankaltaisuuksia:
”Word Trade Centeriin ja Pentagoniin tehtyjen iskujen päivänmäärä oli 11.9. Yhdysvalloissa päivänmääristä puhuttaessa on tapana sanoa kuukausi ennen päivää ja siksi tuo päivä on puhekielellä, nine eleven.
WTC isku tapahtui 11.9.2001 ja Madridin isku 11.3. 2004. Terrori-iskujen välillä on 911 päivää. Kaiken lisäksi 911 sattuu olemaan yleinen hätänumero Pohjois Amerikassa.
Tämä analogia siis todistaa jostain salaperäisestä yhteydestä. Numerologian ja gematrian oppien mukaan nyt on vain löydettävä numerolle 11 mahdollisimman mielenkiintoisia yhtymäkohtia. Pannaan siis Kuukkeli asialla ja kokeillaan ensimmäisenä hakua 11 suura, joka siis tuo esille Koraanin suuran nunero 11.
Yhdestoista suura eli ns. Huudin suura sisältää 123 jaetta. Suura kertoo Huudista, Aadin heimon arabialaisesta profeetasta, jota ei mainita hebrealaisessa Raamatussa. Tässä suurassa kerrotaan myöskin kahdesta muusta arabialaisesta profeetasta: Saalihista, Tamuudin heimoa, ja Shuaibista Midianin heimoa (tunnetaan myös nimellä Jethro). Suurassa puhutaan myös Noosta ja Mooseksesta. Noista 123 jakeesta etsivä löytää varmasti sellaisen, jota voi soveltaa sekä WTC:n että Madridin iskuihin. Jätän kuitenkin löytämisen ilon teille.
Hakusat Googlessa: 11 suura
Kristitty fundamentalisti etsii tietysti vastausta Raamatusta. Psalmit ovat oiva paikka löytöretkeilijälle. Psalmi 11 jakeet 6-7 ovatkin kuin vastaus rukouksiin:
6 Satakoon jumalattomien päälle
tulta ja tulikiveä!
Polttava tuuli olkoon malja,
joka heidän on juotava!
7 Herra on vanhurskas Jumala, hän rakastaa
oikeutta, oikeamieliset saavat nähdä hänen kasvonsa.
Näin siis voimme olla varmoja ja huolettomia: Herra kostaa väärintekijöille. Kokeile luvulla 11 myös numerologiaa ja gematriaa. Löydät nopeasti koko joukon numerologiahömppää. Ota käyttöösi ne, jotka sopivat parhaiten käsitteillä olevaan asiaan ja jätä muut huomiotta... Henkilökohtaisesti odotan vesi kielellä mitä astrologia Seppo Tanhua mahtaisiaaan saada esille kyseisestä päivänmäärästä. Tai luvusta 11.
Luvun 11 mystiikka
Varsinkin Yhdysvalloissa WTC:n numerologinen, gematrinen, kabbalistinen sekä okkulttistinen tulkinta on synnyttänyt kokonaisen kirjastollisen materiaalia. Se on luettavissa myös internetissä. Esimerkiksi sivustolla September 11 News.Com esiintyy koko numerologinen hölönpöly kouluesimerkin tavoin:
The Dates
The date of the attack: 9/11 - 9 + 1 + 1 = 11.
September 11 has 9 letters and 2 numbers: 9+2=11.
The number 911 is the telephone number for emergencies in North America.
September 11th is the 254th day of the year: 2 + 5 + 4 = 11.
After September 11th there are 111 days left to the end of the year.
March 11, 2002, marked 6 months since the attack, and fell in the 11th week of 2002.
House ElevensSeptember11News.com
The President of the USA
George W. Bush - 11 letters.
The previous USA President - Bill Clinton - 11 letters.
The US Secretary of State - Colin Powell - 11 letters.
Independence Day in the USA is July 4th - 7 + 4 = 11.
The US President's plane is Air Force One - 11 letters.
George W. Bush's Air Force One is numbered "29000" on the tail - 2+9+0+0+0 = 11.
George W. Bush & Bob Beckwith (11 letters) Fireman #164 - 1+6+4 = 11.
Lainauksia
The number 11 has been linked to mystery and power since ancient times. All forms of number research and study, including Numerology, the ancient science of Gematria, and the secret wisdom of Kabbalah, all give significant importance to 11, and 11 derivatives - 22, 33, 44, 55, 66, 77, 88, and 99.
We have also found an 11-year cycle in Osama bin Laden's life. The life changing events occur every 11 years, when bin Laden is 11, 22, 33, and 44, jne.ush and the White
Nine eleven
Kokeile hakua: wtc numerology gematria 911
Skepsis
Skepsiksen keskustelualueella on käyty erittäin mielenkiintoinen keskustelu numerologiasta, joka sivuaa myös WTC:tä.
Tässä lyhyt lainaus ja linkki:
Numerologia on "tieteen" ala, missä erilaisten numeroiden ja numerosarjojen uskotaan vaikuttavan tapahtumiin. Numeroissa uskotaan piilevän salaisia koodeja, ennustuksia ja voimia. Symbolit saattavat myös sisältää voimaa, ja ne tuovat yhteenkuuluvuuden tunnetta samoin ajattelevien kanssa.
Näin jotkut ajattelevat. Jotkut ihan oikeasti "elävät" numeroiden mukaan, piilottavat viestejä numeroiden ja symbolien muodossa. Uskonnot, aatteet, politiikkakin, sisältää numerologiaa ja symboleita. Symbolit tarkoittavat eri kohderyhmille eri asioita. Symboleilla toisille kerrotaan valheita ja toisille totuus. Ulkopuolisille symboli merkitsee jotain muuta kuin sisäpiirille.
Skepsis
Tulevaisuus?
Mikäli seuraava terroriteko tapahtuu 11 päivä jotain kuuta, voidaan ainakin todeta, että teon tekijät ovat tietoisia lukumystiikan syvästä vaikutuksesta jenkkipsyykkessä, uskoivat he itse sitten lukumystiikkaan tai ei. Pelkoa terroriteko 11 päivänä kuitenkin aiheuttaisi. Ehkä saame 13 päivänrinnalle uuden pelkopäivän?
Tapio Parkkari
|
lauantaina, maaliskuuta 13, 2004
Vaimoni kantapään rapsuttelu saattaa minut hulluuden partaalle. Vaimon tapana on iltaisin televisiota katsellessaan rapsuttaa kovaa ihoa kantapäistään. Rapsuttelu synnyttä kovan raps, raps äänen. Lisäksi inhoan ihonsiekaleiden putoamista sohvalle, vaikka vaimo yrittää sitä varoa.
Rapsa, raps, raps, täysin riippumatta siitä, onko illan elokuvassa herkkä hetki vai actionia. Viime aikoina rapsutus on saanut aikaan minussa suuttumusreaktion. Koska puheesta ei ole mitään apua, poistun hyvässä järjestyksessä television äärestä.
Mutta siitä ei ole juuri mitään apua. Raps, raps ja raps kuuluu makuuhuoneen puolelle saakka. Edessä on vakava konflikti ellei rapsuttelu lopu.
Tapio Parkkari
|
perjantaina, maaliskuuta 12, 2004
Avantouimaseuran lauteet ovat mainio paikka elämän tutkimiselle sammakkoperspektiivistä. Eilen lauteilla vallitsi unelias kevätpäivän tunnelma. Iltapäivän varhaisina tunteina paikalle oli tullut vain muutama vanhempi rouvashenkilö ja pari eläkeläismiestä.
Nämä vanhatrouvat ovat iloinen joukko elämänkokemusta omaavia naisihmisiä, jotka osaavat nauraa itselleen ja tarpeen niin vaatiessa myös muille. Olen ristinyt heidät mielessäni tupperwarelaisiksi. Nimitys johtuu siitä, että heillä tuntuu olevan vilkas sosiaalinen elämä ja runsaasti kotikäyntejä.
Eilen keskustelun aiheena olivat rypyt ja rypppyvoidekestit.. En ole koskaan kuullut keidenkään nauravan niin hersyvästi itselleen kuin nämä rouvat. Yhdelläkin ei kuulemma ole lainkaan ryppyjä, paitsi yksi jalkojen välissä. Toisen mielestä sekä suru että ilo tuovat kumpikin omat ryppynsä. Rypyt kaunistavat. Niistä voi laskea niin miehet, lapset kuin itkutkin. Rouvajoukon teeskentelemätön elämänilo on tarttuvaa laatua.
Vitsinkertoja
Eilen oli paikalla myös vitsinkertoja. Vitsinkertoja on entinen vakuutustarkastaja, nyt jo eläkkeellä. Hänen maneerejaan on kertoa joka päivä uusi juttu. Kertaakaan en ole kuullut hänen kertovan samaa juttua uudelleen, ei ainakaan samalle porukalle.
Pukuhuoneessa vitsinkertoja paljasti, että hän omaksui jo hyvin nuorena tämän tavan.
Hän kirjoitti aina uuden jutun muistikirjaan ja aamulla ennen töihin menoa etsi muistiinpanoista uuden jutun.
-Vitsit ja jutut olvatkin osa hänen imagoaan. Niistä ei ainakaan ole ollut haittaa niinkin vaikealla alalla kuin vakuutusala. Tämä vitsiveijari kertoi vielä, että hänellä on noin 600 juttua rotaatiossa. Säästeliäästi kertoen ne riittävät kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen kierroksen voi aloittaa alusta. Uusia juttuja ei kokoelmaan kuulemma juuri tule.
Ja sitten se päivän juttu:
Poika oli lähtenyt maalta kaupunkiin ja menestynytkin oikein mukavasti. Eukkoa ei vain ollut löytynyt. Kun pojan äiti sitten tuli käymään kylässä niin viimeisenä vierailupäivänä poika uskoutui äidilleen ja sanoi, että hänestä on tullut kaupungissa impotentti.
Äiti sitten kotiin palattuaan kiirehti kyläkauppaan ja kertoi innoissaan koolla olleelle väelle, että hänen poikansa pärjää oikein hyvin kaupungissa ja sitä paitsi hänestä on tullut impotentti.
Ajatella päivittelivät kyläläiset. Ja vielä kansakoulupohjalta.
Tapio Parkkari
|
torstaina, maaliskuuta 11, 2004
Ensimmäinen Harry Potter kirja ilmestyi kotiimme melko pian sen ilmestymisen jälkeen. Samoin kävi muiden osien kohdalla. Myös viimeisin, engalnninkielinen, ilmestyi samana päivänä kun se tuli kirjakauppoihin.
Perheessämme on nyt vietetty harrypotter-elämää. Kirjat ovat lukeneet sekä 12-vuotias junnu että 14-vuotias neiti.
12-vuotias tosin vaihtoi omansa siskonsa kanssa tennismailaan. 14-vuotias hurahti pottereihin täysin. Ensin ilmestyi harrypotter postikortteja, sitten julisteita, kirjanmerkkejä ja lopulta tyttö vietti tuntitolkulla aikaa pc:n ääressä pottersivuja selaillen. Emme kiinnittäneet asiaan juuri mitään huomiota. Olimme jopa iloisia siitä että tyttö imuroi netistä harrypotter sanakirjan ja opiskeli pottertermit suomeksi.
Seuraavaksi perheen terminologiaan alkoi ilmestyä pottertermejä kuten ficcit ja betaneuvoja. Ilmeni että perheen neiti oli ryhtynyt kirjoittelemaan fanijuttuja eli ficceja harrypotter fanisivuille. Tyttö paljasti itse nimimerkkinsä ja niitä oli helppo seurata.
Jutut ovat erittäin hyvin ja sujuvalla suomenkielellä kirjoitettuja mutta sisällöltään täyttä soopaa. Ne muistuttavat kovasti tytön pari vuotta sitten lukemaa Sveet Vallay High-sarjaa.
Nyt tyttö suunnittelee oman harrypotter kotisivun tekemistä. Hän haluaa myös kuvittaa sen itse. Iskän ja äiskän pitäisi olla tyytyväisiä?
Kaikki hyvin?
Tähän saakka kaikki oli hyvin, mutta sitten alkoi tytön huoneeseen ilmestyä wiccalaisia noitakirjoja ja muita okkulttistisia kirjoja. Huolestuimme asiasta. Syynä ei ole kristillinen maailmankatsomus. Olemme vaimon kanssa skeptikkoja, vaan syvempi huoli nuoren ihmisen maailmankatsomuksen muotoutumisesta ja mielenterveydestä.
Seuraavaksi tuli perheen kieleen aikaisemmin käyttämättömiä sanoja kuten telepatia ja spiritismi. Kehitys kulminoitui siihen että olohuoneeseen levisi tytön huoneesta vahva santelipuun tuoksu ja kun menimme katsomaan niin huoneessa paloi useita suitsukkeita ja kynttilöitä ja tyttö istui vuoteellaan kuin puujumala ja sanoi ottavansa yhteyttä ystäväänsä, joka asuu 500 kilometrin päässä. Minua tapaus huvitti mutta vaimo otti tapauksen hyvin vakavasti, ei vain palovaaran vuoksi. Vaimon huolen taustana on tunnetut julmat tapaukset muutaman viimevuoden ajalta kun mystismiin hurahtaneet nuoret ovat tehneet väkivaltaisia tekoja.
Vaikeata
En tiedä vieläkään, miten asiaan tulisi suhtautua. Vaimo on sitä mieltä, että 14-vuotiaan elämään voidaan ja tulee puuttua. Minä puuttuisin varovaisesti.
Ymmärrän että yhtenä syynä kiinnostukseen taikavoimia kohtaan on muoti-ilmiö mutta myös nuoren ihmisen tarve hallita elämäänsä ja ympäristöään. Tähän taikavoimat, meditaatio jne. antavat mahdollisuuden, jota ei muuten vielä ole.
Nyt seuraava vaihe on tietysti että uusin suomenkielinen Harry Potter ilmestyy tytön kirjahyllyyn. Vaimo on valmis sen kieltämään. Minä suostun. Harry Potter ei enää ole niin suosittu vieras meillä kuin tullessaan. Perheen ylimääräistä rohkelikkojäsenestä on yhtä äkkiä tullut luihuinen.
Tämä oli tilanne 9.3. 2003
Nyt huomenna, 12 maaliskuuta 2004, saamme jäleen kotiimme vanhan tutun kun Harry Potter ja Feeniksin kilta ilmestyy huomenna. Tyttö ilmoitti jo tänään, että hän menee jonottamaan kirjakaupan oven taaksen aamuvarhaisella. Vaimokin on vuoden aikana hieman rauhoittunut. Lähiviikot näyttävät, mihinsuuntaan kehitys kulkee. Tytön kirjahylly on vähitellen täyttynyt alan kirjallisuudesta, joten huoliei ole postunut.
Asiantuntija sanoi kysyttäessä, että asiaan ei ainakaan vielä kannata puuttua. Nuoren kasvuun kuuluu luonnollisena osana etsia korkeampia voimia avuksi kun omat voimat ja tiedot eivät riitä. Jäämme odottamaan.
Tapio Parkkari
|
keskiviikkona, maaliskuuta 10, 2004
Sanomalehti Pohjalainen kirjoitti tiistaina siitä, että viimeisten kymmenen vuoden aikana 81 prosentilla Vaasan terveyskeskukseen hakeutuneista lääkäreistä on sukulaisia Vaasassa. Lehti jätti häveliäästi sanomatta, että sukulaisia on myös terveyskeskuksessa ainakin saman verran.
Tilanne lienee vielä pahempi Vaasan keskussairaalassa, jonka taustavirtoja ovat eräät nimeltä tunnetut suomenruotsalaiset suvut. Tämä sukumafioiden tai kunnallisnepotismin valta on suuri salattu totuus. Kaupungin- tai kunnanvirastossa saattaa olla kokonaisia sukudynastioita, jotka rekrytoivat omiaan ja käyvät hiljaista taistelua toista sukukuntaa vastaan.
Pikkukaupungin kunnallisnepotismi ulottuu uimahallin henkilökunnasta korkeimman johdon työhuoneisiin saakka. Erityisiä sukujen pesäpaikkoja ovat erilaiset kunnalliset palveluyksiköt tyyppiä sähkö- ja vesilaitos. Toisaalta kyllä myös yksityinen yritys voi olla sukudynastioiden täyttämä, varsinkin jos toimiva tai omistava johto on suomenruotsalaista sukujuurta.
Kesätyötä serkulle
Parhaiten tämä näkyy hyvin pienissä ja arkisissa asioissa kuten esimerkiksi kesätyövoiman palkkaamisessa. Kaupunginpuutarhan kasätyövoima saattaa hyvinkin olla rekrytoitu vain parista kolmesta sukuhaarasta.
Perimmäinen kysymys on tietenkin se, että miten tämä kunnallisnepotismi asettuu esimerkiksi suhteessa kunnan tilaamien palveluiden ostamiseen jnpp. Ne taas ovatkin suuria sukusalaisuuksia, joista ei ulkopuoliselle puhuta. Jonkin verran asiaa voi penkaista vaikkapa tilaustyötä ajavien autojen ovissa olevia nimiä ja paikallistetoa sekä naima- ja serkkuverkostoa hyödyntäen, sanoo vanha kunnallismies.
Tapio Parkkari
|
tiistaina, maaliskuuta 09, 2004
On kovin vaikeata tottua tähän takaperoiseen tapaan kirjoittaa.
Nytkin tiistai on ennen maanantaita. Mutta kaippa asiaa lukemalla selviää.
Mikhail Ippolitov-Ivanovin Kaukasialaisia kuvia oli uusi kuuntelukokemus, vaikka toisin ajattelin. Sävelteoksen nimi on sellainen että siitä syntyy voimakas mielikuva. Ilmiö on tuttu musiikki- ja taidekirjallisuudesta. Mm. Wolfgang Hidesheimer pohtii ilmiötä mainiossa Mozart kirjassaan. Erityisen tuttu taideteoksen nimen merkitys teoksen ymmärtämiselle on kuvataiteessa.
Monien sävelteosten nimet, johtavat ennakko-odotuksiin ja usein ne myös täyttyvät, esimerkkinä vaikkapa Lapsikuvia, Yö vuorella tai Satien tapa nimetä kappaleieta.
Debussy oli ystävyksistä lahjakkaampi - varhaiskypsä ja monipuolinen. Tänään ajattelemme mielellämme, että hän olisi ajatellut musiikissa vain väriä ja tunnelmaa. Mutta muoto oli hänelle yhtä tärkeä. Hän moitti kerran Satieta:
DEBUSSY:
Erik, minä pidän musiikkisi epätodellisesta maailmasta. Mutta jotain siitä puuttuu ja se on muoto. Taiteessa kaiken pitää alkaa jostakin ja loppua johonkin ja kaiken siinä välillä on oltava järjestyksessä. Kunpa oppisit antamaan arvoa muodolle - se on muusikon paras ystävä.
Satie ei vastannut. Hän hymyili arvoituksellisesti ja lähti kahvilasta. Jonkin ajan kuluttua hän ojensi Debussylle kahdelle pianistille kirjoittamansa sävellyksen, jonka kansilehdelle oli kirjoitettu otsikko 'Kolme päärynänmuotoista kappaletta'.
Se oli hänen soiva vastaväitteensä Debussyn käsitykselle. Se oli ironinen puheenvuoro ystävysten keskustelussa. Mutta se oli muutakin: 'poire' -sanalla on ranskan kielessä toinenkin merkitys kuin päärynä. Se merkitsee samalla 'pölkkypäätä'.
Nämä kolme kappaletta ovat tarkemmin katsottuna seitsemän osan sarja, jonka Satie kokosi nopeasti aikaisemmasta tuotannostaan.
Lainaus on Paavo Helistön radio-ohjelmia käsittelevän sivuston Eric Satie jutusta: http://personal.inet.fi/koti/paavo.helisto/index.html
Hevijuuseri
Yleensä klassisesta musiikista kirjoittaminen koetaan niin kirjoittajien kuin lukijoidenkin mielessä asiantuntijoiden tehtäväksi. Amatöörille kirjoittaminen suodaan, jos hän suostuu noudattamaan yleisesti hyväksyttyjä näkemyksiä.
Minä voin huoletta esittää mielipiteeni klassisesta musiikista, koska en ole asiantuntija, en edes musiikin harrastaja. Minä olen musiikin hevijuuseri, joka kuuntelee musiikkia vain omaksi ilokseen ilman sen syvällisempää otsanrypistelyä. Kuulun niiden asiantuntijoiden ja harrastajien kammoksuviin ihmisten joukkoon, jotka mieluimmin kuuntelevat sen kauniin adagion tai rauhallisen largon.
Ippolitov-Ivanovista
Naxoksen levyllä (NAXOS 8.553405) olevat Causasian Sketches ja Turkkilainen marssi ja Turkkilaisia fragmentteja olivat miellyttävä kuuntelukokemus. Orkesteri, Ukrainan Kansalline Sinfoniaorkesteri, soi kauniista ja sointi muistutti välillä suuresti suurta brittiläistä viihdeorkesteria.
Juuri tämä sointi synnytti voimakkaan assosiaation brittisäveltäjä Albert Ketèlbey´hen. Yhteistä on ainakin taipumus käyttää karakteristisiä elementtejä. Ketèlbey tunnetaan mm sellaisten sävellysten kuin Luostarin puutarhassa, Perisialaisella torilla tai Bells across the Meadows´n säveltäjänä.
Kuunteluelämys synnytti myös toisen ajatuksen. Halun ottaa selvää orientalismin merkityksestä venäläiselle musiikille 1800-luvun puolivälin ja vuosisadan vaihteen välisenä aikana. Mieleen nousi ainakin Mily Balakirev.
Tapio Parkkari
|
maanantaina, maaliskuuta 08, 2004
Venäläinen säveltäjä Mihail Ippolitov-Ivanov (1859-1935) tutki Kaukasian kansojen musiikkia ja sai niistä vaikutteita omaan sävelkieleensä. Hyvä esimerkki on vuonna 1894 valmistunut orkesterisarja Kaukasialaisia kuvia, jossa hän mukaili lyyrispainotteiset melodiansa kansansävelmien mallia noudattaen.
Lainaus netistä
Hyvä tuttuni Henkka tapaa toistella kahta lausetta: Ota aikaa itsellesi tai Tee päivän hyvätyö itsellesi. Tapaankin kysyä tavatessamme, että mikä se on Sinun hyvä työsi tänään?
Henkka saattaa vastata tehneensä pitkän kävelylenkin naapurin indvalidin kanssa tai tarjonneensa kupillisen kahvia tuntemattomalle kahvilassa. Henkka myös elää niin kuin opettaa. Hänellä on aina avannolle mennessään repussaan vähintään kaksi appelsiinia tai mandariiniä. Minä olen se joka useimmiten saa sen toisen.
Olen oppinut Henkalta paljon viimeisen vuoden aikana. Minullakin on nykyään aina pari appelsiinia käydessäni avannolla. Olen myös oppinut ottamaan aikaa itselleni.
Tänään tein myös hyvän työn ja palkitsin itseni äänilevyllä. Olen jo pidemmän aikaa katsellut levydivarin alennushyllyllä mielenkiintoisen näköistä cd-levyä. Levyn etiketissä lukee: Ippolitov-Ivanov, Caucasian Sketches (Suite Nos.1 anda 2) Nyt tuo levy on hyllyssäni. Sain sen 40 prosenttia normaalihintaa halvemmalla.
Levyn nimi: Kaukasialaisia kuvia tuo mieleeni hämärän muistuman nuoruudestani. Aivan kuin olisi joskus nähnyt nimen Ippolitov-Ivanov jossakin. Samoin sanat Kaukasialaisia kuvia herättävän hämärän tunteen joskus kuullusta musiikista.
Nyt odotan, että perhe asettuu iltapuulle ja pääsen kuuntelemaan levytyksen kaikessa rauhassa. Odotan myös että pääsen lukemaan mitä liepeessä kirjoitetaan tästä Miihkaelista. Internetin antamat tiedot ovat kovin niukkoja. Mikään suuri säveltäjä ei Ippolitov-Ivanov ole internetin mukaaan.
Kaukasialaisista kuvista netti tiesi vielä sen verran, että sarja on eräiden yksinlaulujen ohella Ippolitov-Ivanovin laajasta mutta lähes täysin unohduksiin jääneestä tuotannosta melkeinpä ainoa teos, joka on pitänyt säännöllisemmin hänen nimeään esillä konserttiohjelmissa.
Nyt odotan iltaa.
Tapio Parkkari
|
sunnuntai, maaliskuuta 07, 2004
Ei tarvitse lukea ensimmäistäkään tutkimusta avantouinnista tajutakseen että kysymys on terveyden kannalta merkittävästä asiasta. Avantouinti ei paranna vain raihnaista kehoa, se parantaa myös mielen.
Kaupungin avantouimaseuran lauteilla virkistyy niska ja mieli. Erityisen hienoa on se että saunassa saunovat miehet ja naiset yhdessä. Juuri naiset tuovat saunomiseen oman tärkeän lisänsä. Tuskin viihtyisin seurassa jos joutuisin saunomaan örisevien ukönköriläiden kanssa.
Naiset tekevät miehistä pehmeämpiä, viisaampia ja syvällisempiä. Kertaakaan en ole kuullut naisten aikana lausuttavan mitään tympeää, ei mitään seksististä. Keskustelun aiheet vaihtelevat päivän ajankohdan ja koolla olevan seurueen mukaan. Parin viime päivän aiheita ovat olleet pellavaöljy ja nojakki.
Nojakki
Nojakki eli nojapolkupyörä tuli lauteille kaupunginvaltuuston vihreiden edustajan kautta. Vihreiden valtuutettu on innokas nojapyöräilijä on jo vuoden verran aiheuttanut puhetta ja pääpuistatuksia konservatiivisimpien keskuudessa.
Nojakki-innostus kasvaa. Tänä keväänä on Alahärmässä alkanut nojakkien sarjavalmistus. Muualla maailmassa kysymys on jo vanhasta asiasta.
Nojapolkupyörätehtaita on maailmalla lähes sata - kolmipyöräistä tadpole-mallia, jossa kaksi etupyörää ja yksi vetävä takapyörä, valmistetaan jo 50:ssa tehtaassa - kaikilla mantereilla. Suomessa ei ole kauppaa mistä saisi edes tuontipyöriä ostaa tai tilata. Ulkomailla nojapolkupyörät maksavat n 3500 -4500 euroa, kerrotaan Alahärmän nojakkisivulla.
Samalta sivulta selviää sekin, että Nojakki on englanniksi recumbent, tulee latinasta recumb= selkä), ruotsiksi liggcyckel ja saksaksi liegerad. Hakusanalla HPV = human powered vehicle löytyy myös internetistä paljon asiaa nojakeista. Myös 'bent -lyhennettä käytetään englannin kielessä. Suomessa nojakkeja on n. 100.
Avannossa
Tänään tyydyin käymään avannossa kuiviltään heti aamusta. Aamun varhaisista tunneista huolimatta paikalla oli kolme naista ja meitä miehiä oli kaksi. Sauna menee päälle kello kymmeneltä ja lauteille pääsee kello yksitoista. Löylyosaston ovet sulkeutuvat illalla kello kymmen.
Tapio Parkkari
|
lauantaina, maaliskuuta 06, 2004
Luin parikymmentä vuotta sitten vietnamilaisen tarinan pienestä kylästä ja vihreästä lohikäärmeestä. Naapurikylän asukkaat olivat päättäneet valloittaa ja ryöstää pienen kylän. Kun vihreä lohikäärme kuuli asiasta, hän päätti suojella kylän, koska siellä asui hyviä ihmisiä. Lohikäärme kietoutui kylän ympärille ja vihulaiset eivät koskaan löytäneet kylää. Tuo vihreä lohikäärme oli viidakko.
Vihreä lohikäärme ja meidän "kylä"
Tänään lauantaina oli kirpeä muutaman asteen pakkanen. Kävelin kaupungin rantoja kiertävällä puistotiellä ja yhtä äkkiä tuli mieleeni, että meidänkin "kylämme" on vihreän lohikäärmeen hellässä syleilyssä. Kesäisin voit kiertää koko kaupungin viheralueita pitkin.
Suojeleeko vihreä lohikäärme meitä? Vai onko se pelottava vastustaja, jonka täytyy nujertaa? Jälkimmäinen tulee mieleen kun kuuntelee puheitä kaupungin kasvumahdollisuuksista. Lohikäärme työntyy kasvun pakosta yhä pidemmälle.
Voisiko asian kääntää voitoksi? Voisiko lohikäärmeestä tulla voimavara? Haluaisiko joku maksaa siitä, että voi kävellä viheralueita pitkin kaupungin ympäri?
Kysymykset tuntuvat naiveltä niin kuin koko tarina lohikäärmeestä. Kysymykset on kuitenkin esitetttävä, koska kaupungin päämedia on jo pitkään kirjoitttanut kaupungin huonosta rahatilanteesta ja vaatinut "resurssien" muuttamista rahaksi ja toiminnaksi.
Minä pelkään pahinta. Kukaan ei jaksa uskoa lohikäärmeeseen, vaan se tule tulee karkoittaa muualla. Lohikäärmettä ei osata nähdä resurssina.
Tapio Parkkari
|
perjantaina, maaliskuuta 05, 2004
Kevään tulon huomaa sorsista. Kaupungin rannalla on koko talven talvehtinut alakuloinen sorsayhdyskunta. Sorsat ovat viettäneet hiljaiseloa koko talven. Vain satunnainen ruokkija on saanut ne sen verran eloon että lunnut ovat tuleet sulan reunalle ruokittavaksi.
Sorsien joukossa on ollut koko talven muutama kanadanhanhi. Johtuuko sitten pakkasesta vai mistä, mutta linnut ovat ainakin ulkopuolisen tarkkailijan mukaan viihtyneet hyvin yhdessä.
Tänään huomasin sorsajoukossa jotain uutta. Maaliskuun alun auringonkilo sai sorsat verryttelemään, kuikistelemaan, venyttelemään kaulaasta, seuraamaan toista sukupuolta olevaa lintua ja pitämäöän jopa ääntä. Kevät on selvästi tulossa. Kestää vielä muutaman viikon ennenkuin soidinmenoit alkavat.
Kaupunkilaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että tavallisen pullansorsan ja kanadanhanhien joukossa uiskentelee myös lintupari, jota ei ole tunnistettu. Huomiota on kiinnittänyt opisen linnuista valkea kaulus. Valaitettav asti en nähnyt lintuja, että olin voinut yrittää tunnistaa. Linnut on kuitenkin valokuvattu.
Kaupungin sillankorvassa talvehtivat linnut ovat yksi kaestopuheenaiheista avantouimareiden saunalla. Enää ei kukaan hälytä Palokuntaa apuun jos kaupunginpuolella, jään reunassa sattuisi kököttämään joutsen. Kaupunkilaiset ovat oppinneet, että eläimet osaavat kyllä pitää huolta itsestään.
Tapio Parkkari
|