|
maanantaina, tammikuuta 10, 2005
Yhteenveto tsunamikatastrofista
Kaakkois-Aasian katastrofin opetukset
Hakusanoja: netti auttaa katastrofissa, katastrofeissa, etsi katastrofiapua netistä, blogit katastrofi, tsunami, tsunami aalto, tsunami varoitusjärjestelmä, tsunami varoitus, tsunami maanjäristys, tsunami katastrofi, tsunami blogs, tsunami wave, tsunami picture, tsunami wave picture, tsunami information, tsunami fact, mega tsunami, tsunami photo, tsunami video, tsunami warning, biggest tsunami, tsunami diagram, largest tsunami, tsunami earth quake, tsunami warning center, tsunami, warning system, tsunami photograph, tsunami article, tsunami image, tsunami research, tsunami info, tsunami disaster, tsunami relief
Tietoa tsunamista suomeksi: http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta/bsds/2444.html
Google relief suomeksi: http://www.google.com/tsunami_relief.html
Google ja tsunami katastrofi
Tieto kasaantui nopeasti eri toimijoiden toimesta
Kaakkoi-Aasian luonnonkatastrofi Tapaninpäivänä 2004 ja tammikuun 2005 8-9 päivien myrsky ovat opettaneet lukemattomia suomalaisia löytämään tarvitsemansa tiedon entistä nopeammin ja luotettavammin. On ilmeistä että jotain tapahtuu myös sivujen takahuoneissa, valtiovallan kabineteissa ja kaupallisten palveluntarjoajien meetingeissä. Webbi kehittyy entistäkin käyttäjäystävällisemmäksi ja tiedon löytyminen astuu askelen eteenpäin.
Tällä hetkellä peukalosääntö tuntuu olevan se, että kansalaiset löytävät tarvitsemansa tiedon seuraavaa kaavaa noudattaen.
Ensimmmäisena onnettomuudesta kertoivat radio ja televisio. Suunnilleen samaan aikaan netin on-line uutissivut tiesivät kertoa jotain tapahtuneesta. Tieto kasaantui tipoittain, vaikka ensimmäiset kyselyt Googleen tulivat vain muutama minuutti häly-uutisten jälkeen. Jotkut paikallisia kieliä puhuvat saattoivat saada tuoretta tietoa myös alueellisilta ja paikallisilta uutissivuilta.
Peukalosääntöjä googlettamiseen
Heti onnettomuuspäivänä nettiin alkoi ilmestyä matkatoimistojen sivuille ensikäden tietoja. Tiedot täydentyivät ja kasaantuivat verrattain nopeasti ja parhaimpia sivuja päivitettiin ahkerasti. Heti kun katastrofin luonne alkoi paljastua, ryhtyivät avustusjärjestöt asialle. Samoin nettiin alkoi ilmestyä erilaisia kriisichatteja. Näistä ylivoimaisin oli Suomessa Suomi24, jonka merkitys tavallisen ihmisen purkautumiskanavana korostui ensimmäisen viikon aikana.
Tuhon kohdanneiden maiden, erityisesti Thaimaan, viralliset ja kaupalliset sivustot kertoivat tapahtumasta kiitettävän nopeasti . Viranomaisetkin alkoivat herätä. Ensimmäiset blogikirjoitukset katastrofista ilmestyivät jo onnettomuutta seuraavana päivänä. Myös linkit alkoivat kasaantua blogeihin Nyt jälkeenpäin voidaan vain arvata olisiko näistä ollut hyötyä esimerkiksi Suomen viranomaisille, jos he olisivat niitä osanneet etsiä. Jatkossa varmaan osaavat. Myös sairaalat saivat ensimmäiset nimilistat hoitoon tuoduista potilaista hämmästyttävän nopeasti pystyyn.
Sedis Blog: http://sedis.blogspot.com/2005/01/mit-blogit-tiesivt.html
Tietojen hakeminen perustui vielä tässä vaiheessa sattumaan ja älykkääseen arvaukseen, koska hakukoneet, varsinkin Google, ei ollut vielä indeksoinut kaikkia sivuja ja sivuja syntyi kokoajan myös lisää. Keskeiseksi hakusanaksi kaikilla maailman kielillä tuli tsunami lisättynä englanninkilisilla tai paikallisilla lisäsanoilla. Tämän näkee selvästi Googlen Zeitgeistita: ja Overturen Keyword Selector Toolista.
Sivuja indeksoidaan
Kolmannessa vaiheessa eli sen jälkeen kun hakukoneet olivat ehtineet indeksoida sivuja, helpottui ns. tavallisen tietokoneeen käyttäjän tilanne nopeasti. Tietoa alkoi löytyä kasvavalla vauhdilla. Meillä Suomessa merkittäväksi toimijaksi muodostui sukellus.fi ja myöhemmin myös lähes huomiotta jäänyt ja taustaltaan emämääräiseksi jäänyt mininet.fi. Työn sankariksi kohosi sukellus.fi:n Alex Nieminen. Nieminen kertoo sukellus.fi:n nettisivulla Nähneensä ensimmäiset kuvat hyökyaalloista kotonaan Tampereella Tapaninpäivänä 26.12.2004.
-Vaikka tietoja suomalaisuhreista ei ensimmäisissä uutisissa vielä ollutkaan, huolestuin alueella olevien tuttavieni ja ystävieni puolesta ja aloin lähettämään heille tekstiviestejä.
Tästä alkoi Niemisen monta päivää ja yökin kestänyt uurastus. Ensimmäiset nimet ilmestyivät verkkoon maanantaina 27.12. Alexin hurjan tarinan voit lukea täältä:
Laineet tasaantuvat
Neljäs vaihe käynnistyi noin kaksi vuorokautta katastrofin jälkeen. Kaikki elementit alkoivat olla paikoillaan: viranomaiset olivat saaneet omat sivunsa pystyyn, linkkejä alkoi kerääntyä uutispalveluiden ja nettilehtien sivuille. Sivuilta saattoi ladata turistivideoita ja henkiin jääneiden ottamia valokuvia. Satunaisella surffaajalla alkoi olla valinnan varaa. Tarjolla oli niin kauhukuvia kuin taustoittavaa tietoa tsunamista ja maanjäristyksistä.
Kului vain kolme vuorokautta kun netissä alkoivat puheet väärinkäytöksistä, kidnappauksoista ja lasten myymisestä adoptiorenkaile ja seksiorjiksi. Nettiin alkoi ilmestyä myös huijaussivuja, jotka vetosivat anteliaisiin ihmisiin. Toinen negatiivinen ilmiö oli sivustot, joiden ainoana tehtävänä oli esitellä shokeeraavia kuvia. Nettiin ilmestyi myös suuri joukko feikkikuvia. Nyt kun katastrofista onkulunut kolmisen viikkoa eräät nettisivut tarjoavat maksua vastaan "kuolemanvideoita ja kuolemankuvia " katastrofista".
Nämä Googlettamisen peukalosäännöt Kaakkois-Aasian katastrofin osalta ovat minun henkilökohtainen ja nopea tulkintani tapahtumien kulusta. Syvällisempi analyysi vaatii aikaa ja etäisyyttä. Kun seuraava suurkatastrofi tulee, ovat kaikki paljon viisaampia. Nyt jo tiedetään tiedetään, että paljon enenmän olisi voitu tehdä:
" Oleellista on, että jos nettiä vähän selaili tapahtumia seuranneena päivänä 27.12., Thaimaan suomalaisalueiden tilanteen vakavuus tuli väistämättä esiin, eikä isompia pelkoja misinformaatiosta ollut. Ainakin se olisi antanut ymmärtää, että "tilanteen vakavuus" oli enemmän kuin hälyttävää luokkaa, vaikka sordiinoa olisi pidettykin yllä täsmällisten tietojen puuttuessa. Siksi en voi muuta kuin kannattaa ulkoministerin ajatusta tämänkaltaisen seurannan lisäämisestä netin suuntaan missä tahansa vastaavassa katastrofitilanteessa. Sellaisen hälytettävän "nettiringin" perustaminen ei varmasti ole kovin vaikeaa", kirjoittaa Sedis eli Jari Sedergren omassa Sedis Blogissaan
Online uutispalvelujen ja blogien merkitys nopeassa tiedonvälityksessä on ensiarvoisen tärkeä. Tämä on tullut monin tavoin esille kun onnettomuudesta tiedottamista ja tiedonkeruuta on analysoitu. Tulevia suurkatastrofeja varten on kehitettävä useita rinnakkaisia järjestelmiä, jotka mahdollistavat niin viranomaisten kuin omaisten ja uutisnälkäisten tiedonsaanati. Ongelma ei ole tekninen.
Esimerkki siitä, mitä voidaan tehdä, on kun joukko intialaisia bloggaajia perustivat nopeasti ryhmäblogin, joka myöhemmin tunnettiin nimellä The South-East Asia Earthquake and Tsunami Blog. Sivustolle kertyi nopeasti tiedoituksia, resursseja, linkkejä ja tärkeitä tietoja vapaaehtoisille sekä ammattiauttajille. Blogiaate näytti voimansa:
http://tsunamihelp.blogspot.com
Cyberjournalist.Net on kerännyt sivuileeen journalistien kannalta tärkeitä havaintoja tsunamikatastrofista. Niistä on apua myös viranomaisille tulevaisuuden varalta:
Suomea kohdannut hirmumyrsky
Televisiouutiset kertoivat perjantaina 7, tammikuuta että launantaina ja sunnuntain välisenä yönä Suomeen iskee enennäkemätön hirmymyrsky. Kokosin lauantaina Veppilokini kokoelman myrskyym, säätuilaan ja pelastustoimiin liittyviä linkkejä Suomi24 keskustelualueella olleen vihjeen perusteella sivulla kävi lauantai illan aikana yli 300 säätilästä ja myrskystä kiinnostunutta. Sain myös useita sähköpostiviestejä, joiden yhteinen sanoma oli että nyt ei kannata jäädä odottelemaan Googlea, vaan tietoa täytyy etsiä itse. Sain myös muutaman käyttökelpoisen linkin, joista kiitos. Virtuaaliväki alkaa aikuistua.
Ilahduttavin piirre sinänsä ikävässä tulvassa oli se, että se ilmestyi lähes raaliajassa sunnuntaina 8. 12 vuosaarelaiselle Vuosaaari weblokiin. Juuri näin kansalaismedia toimii. Kansalaismedia Veppilokin ylläpitäjä Alan Bitit tuntee syvää sielunveljeyttä Vuosaari weblokia kohtaan.
Tapio Parkkari
|
|