sunnuntai, huhtikuuta 25, 2004
Tätä luen juuri nyt
Olen hieman tympääntynyt säveltäjäelämäkertoihin. Ne antavat kohteestaan epärelistisen kuvan. Ainoa löytämäni poikkeus on Wolfgang Hildesheimerin Mozart elämäkerta. Kirjoittaja tiedostaa työnsä mahdottomuuden, mutta yrittää siitä huolimatta:
Mozartin suuruutta ei tosin voi mitata, mutta sen vaikutus on havaittavissa: sen tuottamat, määrältää musertavat tulkinnat tarjoavat havainnollisen esimerkin ikuisesti epäonnistumaan tuomitusta yrityksestä välittää yhden ihmisen elämäntyön kaikkivoittava valtavuus, päästä tulkinnan keinoin sen ainutlaatuisen ominaislaadun jäljille, tutkaillen sen salaisuuuksia, kirjoittaa Hildesheimen nöyrästi teoksen esipuheessa.
Wolfgag Hildesheimer onnistuu mahdottomaksi asettamassaan tehtävässä erinomaisesti. Mozartin peruukin alta paljastuu aito kärsivä, ristiriitainen ja epätavallinen ihminen. Erityisen ansiokasta teoksessa on kaihtelematon ote muiden kirjoittajien hyssyttelemiin asioihin. Näitä ovat ennenkaikkea Mozartin ja hänen äitinsä kirjeenvaihdon alatyyyliset tekstit.
Mozart teoksen antia ovat myös kirjoittajan yleisety oivallukset, KIrjoitaja ei vain tyydy kirjaamaan sitä, mikä on kirjattu satoja keretoja, hän on myös löytänyt uutta ja tulkitsee vanhaa tuoreella tavalla. Mozart elämäkerran ansioksi voi lukea myös lukuisat laajat yleistykset ja hienot pienet oivallukset. Hildesheimerin Mozart elämäkerta ei ole pikaruokaa. Teos avatuu vain hitaasti pureskellen.
Mozart: Wolfgaang Hildesheimer
Suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo
Kustannusosakeyhtiö Otava 2002
Tapio Parkkari
|